Tiedotteet

Fiskars Oyj Abp:n lehdistö- ja pörssitiedotteet vuodesta 1997 alkaen on kerätty tälle sivulle. Taloudelliset tiedot, jotka liittyvät pörssitiedotteina julkaistaviin osavuosikatsauksiin ja vuosikertomuksiin, ovat saatavilla vuodesta 2000 alkaen.

 

FISKARS OYJ ABP               PÖRSSITIEDOTE  11.5.2005 klo 8.30


FISKARS-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2005
(Kansainvälisten tilinpäätösstandardien IAS 34:n mukainen
osavuosikatsaus. Tietoja ei ole tilintarkastettu.)

FISKARSIN TEOLLISEN TOIMINNAN LIIKEVOITTO ENSIMMÄISELLÄ
NELJÄNNEKSELLÄ ENNAKOIDUN MUKAINEN

Keskeistä katsauskaudelta 1-3/2005
- liikevaihto                         131,8 milj. euroa    (140,6)
- konsernin liikevoitto                 8,9 milj. euroa     (12,8)
- tulos ennen veroja                   13,0 milj. euroa     (14,8)
- teollisen toiminnan liikevoitto       9,5 milj. euroa     (13,3)
- osakkuusyhtiötulos Wärtsilästä        6,2 milj. euroa      (3,9)
- USA:n koulu-, toimisto- ja askartelutuoteliiketoiminnan
tuotevalikoimaa laajennettiin uuden saksituotemerkin
hankinnalla

FISKARS-KONSERNI LYHYESTI

Milj. euroa                    Q1/2005    Q1/2004       2004
Liikevaihto                      131,8      140,6      566,3
Liiketulos                         8,9       12,8       52,1
Liiketulos, %                    6,8 %      9,1 %      9,2 %
Osuus osakkuusyhtiön               6,2        3,9       26,7
tuloksesta
Tulos ennen veroja                13,0       14,8       75,0
Tulos /osake                      0,13       0,16       0,71
(laimentamaton), euroa
Liiketoiminnan kassavirta        -17,4        5,7       76,4

Fiskars-konsernin kokonaan omistaman teollisen toiminnan
painopiste on edelleen Pohjois-Amerikassa, jossa
ensimmäisen neljänneksen liikevaihdosta syntyi 54 % (56).
Myynti käynnistyi  alkuvuonna hitaasti, minkä seurauksena
kokonaan omistetun teollisen toiminnan liiketulos
supistui 9,5 milj. euroon (13,3). Osakkuusyhtiö Wärtsilän
tulos kehittyi myönteisesti ja Fiskarsin tulososuus
Wärtsilän tuloksesta oli 6,2 milj. euroa (3,9).
Osakekohtainen tulos tarkastelukaudelta oli 0,13 euroa
(0,16).

Tämä osavuosikatsaus on Fiskars-konsernin ensimmäinen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja IAS 34:n
mukainen osavuosikatsaus. Fiskars soveltaa IAS 39
Rahoitusinstrumentit-standardia 1.1.2005 alkaen. Tämän
standardin soveltamisen vaikutukset aloittavan taseen
omaan pääomaan on esitetty erillisessä oman pääoman
täsmäytyslaskelmassa. Soveltamisen vaikutukset Fiskarsin
oman toiminnan osalta ovat vähäisiä. Liitteissä on
esitetty myös täsmäytyslaskelmat ensimmäiseltä
neljännekseltä aiemmin raportoitujen lukujen ja nyt
raportoitavien IFRS-standardien mukaisten lukujen
välillä.

LIIKETOIMINNAT

FISKARS BRANDS, INC.

Fiskars Brandsin liikevaihto oli 121,1 milj. euroa
(130,8). Liikevaihto laski noin 7 %. Liikevoitto oli 8,5
milj. euroa eli 7,0 % liikevaihdosta (12,3 ja 9,4 %).
Liikevaihdon pienenemisestä pääosa tapahtui
Yhdysvalloissa, jossa laskua oli 12 % edellisvuoden
vastaavasta neljänneksestä. Muilla markkinoilla myynti
oli edellisen vuoden tasolla.

Ensimmäisen neljänneksen myynti käynnistyi edellisvuotta
hitaammin ja myös totuttua myöhemmin säätilojen
vaikuttaessa puutarhatyökalujen myyntiin. Myös retkeily-
ja vapaa-ajan tuotteiden myynti jäi edellisvuotisesta.
Liikevoiton kehitykseen vaikutti lisäksi myös raaka-
ainehintojen nousu, kun sekä teräksen että muovin hinnat
nousivat. Hintakilpailukykyä parannetaan alihankintoja
lisäämällä ja tuotantoa rationalisoimalla. Euroopassa
veitsien tuotanto on keskitetty Italiaan ja
puutarhatyökalujen tuotantokapasiteettia Billnäsissä,
Suomessa on lisätty.

Koulu-, toimisto- ja askartelutuotteiden  (FISKARS)
myynti laski hieman edellisvuodesta. Liiketoiminta-alue
panostaa markkinointiin ja kehittää voimakkaasti
tuotevalikoimansa alihankintoja. Hallinto keskitettiin
vuoden alussa USA:n pääkonttorin yhteyteen. Maaliskuussa
ostettiin GINGHER-merkkisten saksien valmistus ja
markkinointi.

FISKARS-tuotemerkillä myytyjen puutarhatyökalujen ja -
tarvikkeiden menekki oli kaikkiaan tyydyttävä, kun taas
liiketoimintaan liitettyjen muilla tuotemerkeillä
myytävien kukkaruukkujen ja mattojen kevätsesonki lähti
heikommin liikkeelle. Näiden  tuotteiden  tiukka
hintakilpailu yhdistettynä raaka-ainehintojen nopeaan
nousuun heikensi liiketoiminnan ensimmäisen neljänneksen
tulosta.

Retkeily- ja vapaa-ajan tuotteiden (GERBER)
jakelukanavassa tapahtui tuoteryhmän suurimman asiakkaan
kampanjamarkkinoinnin osalta muutos, joka alensi myyntiä.
Viime vuonna nopeasti kasvanut myynti USA:n valtion eri
hankintaorganisaatioille on tänä vuonna ollut
vähäisempää.

Kuluttajaelektroniikan (POWER SENTRY ja NEWPOINT) myynti
kehittyi suotuisasti. Yhtiön tuotteet ovat kodin
kulutuselektroniikkaan liitettäviä tarvikkeita, joiden
markkinat kasvavat kotielekroniikan monipuolistuessa ja
digitalisoituessa. Uusia tuotteita on esitelty
menestyksellisesti markkinoille ja uusia jakelukanavia on
vallattu.

Fiskarsin liikevaihto Euroopassa oli edellisen vuoden
tasolla. Lumityökalujen myynti Pohjoismaissa ei
saavuttanut toivottua tasoa ja kylmä kevät puolestaan
siirsi kevätsesongin alkua Keski-Euroopassa. Uudet
tuotteet sen sijaan kasvattivat liikevaihtoa selvästi
Isossa-Britanniassa ja Ranskassa.  Kukkaruukkujen myynti
laski edelleen Saksassa. Keittiövälineiden markkinat
olivat edellisen vuoden tasolla ja niiden kehittämiseen
panostettiin tuomalla markkinoille uusia tuotteita. Koulu-
, toimisto- ja askartelutuotteiden myynti Euroopassa on
saksia lukuun ottamatta varsin vähäistä, mutta vuoden
alussa aloitettiin markkinoiden kehittäminen
hyödyntämällä Yhdysvalloissa käytettyjä tuote- ja
markkinointikonsepteja.

INHAN TEHTAAT

Inhan Tehtaiden liikevaihto  kasvoi 12 % edellisvuoden
ensimmäisestä neljänneksestä ja oli 8,6 milj. euroa
(7,6).  BUSTER-veneiden tilauskanta on ennätyksellisen
suuri ja lisätty tuotantokapasiteetti on kokonaan
käytössä. Keskikokoiset ja suuret venemallit ovat nyt
pintakäsiteltyjä ja nämä uudet, entistä huolitellummat
veneet otettiin hyvin vastaan markkinoilla.
Pintakäsittelylinja vihittiin käyttöön helmikuussa ja se
toimii suunnitellusti.

Takomotuotteiden myynti kehittyi positiivisesti.
Saranatuotemarkkinoilla alhaisen kustannustason maissa
valmistetut tuotteet kiristävät hintakilpailua.

Inhan Tehtaiden liikevoitto oli 1,0 milj. euroa (1,0).
Raaka-aineiden hintojen ja muiden valmistuskustannusten
nousun vaikutusta kannattavuuteen pyritään korvaamaan
tuotannon rationalisoimistoimenpiteillä ja raaka-
ainetoimittajia kilpailuttamalla.

KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA

Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus
olivat viime vuoden tasolla. Puun kantohintojen muutokset
vaikuttavat puuvarannon arvoon ja sitä kautta
liiketoiminnan tulokseen. Kantohinnat ovat hiukan
nousseet vuoden vaihteesta.

WÄRTSILÄ

Osakkuusyhtiön tulososuus ensimmäisellä neljänneksellä
oli 6,2 milj. euroa (3,9). Fiskarsin omistusosuus on 20,5
% osakkeista ja 28,1 % äänistä. Osakkeiden tasearvo
maaliskuun lopussa oli 238,3 milj. euroa (187,6) ja
markkina-arvo 387 milj. euroa. Wärtsilän yhtiökokouksen
maaliskuussa päättämä osinko on kirjattu lyhytaikaiseksi
saatavaksi ja osakkuusyhtiöltä saaduksi osingoksi
osakkuusyhtiön tasearvoa pienentämään.

Wärtsilä soveltaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit -standardia
1.1.2005 alkaen. Fiskarsin omaan pääomaan lasketaan sen
omistusosuuden mukainen osuus IAS 39:n Wärtsilän omaan
pääomaan aiheuttamasta muutoksesta. Vaikutus Fiskarsin
1.1.2005 alkavan taseen omaan pääomaan on 37,8 milj.
euroa ja 31.3. vaikutus omaan pääomaan on 29,6 milj.
euroa.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstön määrä kauden lopussa oli 3 559 (3 662).
Vuoden vaihteesta henkilöstön määrä on kasvanut 111
henkilöllä. Alkuvuoden lisäys jakautui tasaisesti
teollisiin liiketoimintoihin ja maantieteellisille
alueille, kun tuotannon määrää nostettiin kausiluontoista
kysyntää vastaavaksi. Suomessa olevan henkilöstön määrä
kasvoi vuodenvaihteen 915 henkilöstä 947 henkilöön.

INVESTOINNIT

Alkuvuoden suurin investointi oli Gingher-
saksiliiketoiminnan osto USA:ssa. Liiketoiminnan
hankintameno oli yhteensä 8,3 milj. euroa. Muihin,
lähinnä tuotantokapasiteetin ylläpitoinvestointeihin
käytettiin 3,8 milj. euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat
alkuvuonna 12,3 milj. euroa (4,7).




TULOS JA VEROT

Katsauskauden tulos jatkuvasta toiminnasta oli 10,4 milj.
euroa (12,0).

Kauden verot on laskettu paikallisten kertyneiden
tulosten ja voimassaolevien verokantojen perusteella.
Ensimmäisen neljänneksen tuloksista on laskettu 2,7 milj.
euron verot (2,8). Syyskuussa 2004 myydyn Syroco-
liiketoiminnan tulosvaikutus oli edellisen vuoden
ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 milj. euroa.

TASE JA RAHOITUS

Taseen loppusumma oli 763 milj. euroa (735). Tilikauden
2004/2005 vaihteesta taseen loppusumma kasvoi 80 milj.
eurolla, josta noin puolet aiheutui toiminnan
kausiluonteisuudesta. Alkuvuonna on varauduttu alkavaan
myyntisesonkiin ja vaihto-omaisuuden määrä on kasvanut
vuoden vaihteesta 15 milj. eurolla. Sesongin alkaessa
kasvoi myös myyntisaamisten määrä 23 milj. eurolla.

Liiketoiminnan kassavirta oli -17,4 milj. euroa (5,7) ja
investointeihin käytettiin 11,6 milj. euroa (6,2).
Lisääntynyt pääoman tarve rahoitettiin korollisella
velalla. Nettovelka kasvoi tilikauden alusta 38 milj.
eurolla ja oli 240 milj. euroa (247).

Joulukuussa 2004 liikkeelle laskettu 45 milj. euron
suuruinen pääomalaina sisältyy kansainvälisen
laskentakäytännön (IFRS) mukaisesti taseessa
pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Yhtiökokouksen
päättämä osinko on kirjattu oman pääoman vähennykseksi ja
lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin.

Rahoitusasema on edelleen vahva ja maksuvalmius hyvä.
Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 46 % (tilikauden
vaihteessa 49 %). Nettovelkaantumisaste kasvoi
vuodenvaihteen 60 %:sta 68 %:iin. Nettorahoituskulut
olivat 2,1 milj. euroa (1,9).

OMIEN OSAKKEIDEN OSTO JA LUOVUTUS

Yhtiön hallituksella on valtuutus hankkia yhtiön
osakkeita. Hallitus ei ole katsauskauden aikana käyttänyt
valtuutustaan. Yhtiön hallussa oli 31.3.2005 yhteensä 127
512 A-osaketta ja 420 K-osaketta.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2005

Fiskars Oyj Abp:n 23.3.2005 pidetty varsinainen
yhtiökokous päätti, että osinkona maksetaan A-osakkeille
0,30 euroa/osake ja K-osakkeille 0,28 euroa/osake,
yhteensä 22,8 milj. euroa.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin seitsemän.
Hallituksen jäseniksi valittiin Göran J. Ehrnrooth,
Mikael von Frenckell, Gustaf Gripenberg, Olli Riikkala,
Paul Ehrnrooth, Ilona Ervasti-Vaintola sekä Alexander
Ehrnrooth. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden
2006 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiökokouksen jälkeen
pitämässään kokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi
Göran J. Ehrnroothin.

Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen yhden vuoden aikana
23.3.2005 lukien päättämään enintään 2 619 712 A-osakkeen
ja enintään 1 127 865 K-osakkeen ostamisesta ja enintään
2 747 224 A-osakkeen ja 1 128 285 K-osakkeen
luovuttamisesta.

OSAKEKURSSIT

Fiskarsin A-osakkeen hinta oli Helsingin Pörssissä
maaliskuun lopussa 9,25 euroa (7,90 vuoden alussa) ja K-
osakkeen 9,28 euroa (7,90). Yhtiön osakekannan markkina-
arvo oli maaliskuun lopussa 718 milj. euroa.

NÄKYMÄT

Fiskars-konsernin kokonaan omistettu teollinen toiminta
on kausiluontoista eikä sen kevätsesonki saavuttanut
edellisvuoden tasoa. Tämän toiminnan tuloksen koko
tilikaudelta arvioidaan näin ollen jäävän jonkin verran
edellisvuodesta. Koko konsernin tulokseen vaikuttavat
lisäksi merkittävästi myös osakkuusyhtiötulos Wärtsilästä
ja kiinteistötoiminnan tulos.




Heikki Allonen
toimitusjohtaja

Liitteet:
1.   Osavuosikatsauksen luvut
2.   IFRS:n mukaiset tilinpäätöksen laadintaperiaatteet






LIITE 1



KONSERNIN                            1-3    1-3 muutos   1-12
TULOSLASKELMA                       2005   2004      %   2004
                                    MEUR   MEUR          MEUR

LIIKEVAIHTO                        131,8  140,6     -6  566,3

Hankinta ja valmistus              -92,0  -96,2     -4 -388,8
BRUTTOKATE                          39,8   44,4    -10  177,5

Muut tuotot                          0,1    0,3    -74    3,6
Myynnin ja markkinoinnin kulut     -16,7  -16,1      4  -63,5
Hallinnon kulut                    -12,8  -14,4    -11  -58,0
Muut kulut                          -1,4   -1,4      2   -7,5
LIIKEVOITTO                          8,9   12,8    -31   52,1

Osuus osakkuusyht.tuloksista         6,2    3,9     60   26,7
Rahoitustuotot ja -kulut            -2,1   -1,9     10   -3,8
TULOS ENNEN VEROJA                  13,0   14,8    -12   75,0

Verot                               -2,7   -2,8     -4  -15,2
KAUDEN TULOS JATKUVASTA TOIMINNAS   10,4   12,0    -14   59,8

Lopetettujen toimintojen tulos              0,5          -5,3
KATSAUSKAUDEN VOITTO                10,4   12,5    -17   54,6

Tulos/osake, euro                   0,13   0,16          0,71
  jatkuvat toiminnot                0,13   0,16          0,77
  lopetetut toiminnot                      0,01         -0,07

Tulos/osake on laimentamaton. Yhtiöllä ei ole avoimia optio-ohjelmia.


VALUUTTAKURSSEJA                     1-3    1-3 muutos   1-12
                                    2005   2004      %   2004
USD keskikurssi                     1,31   1,25      5   1,24
USD kurssi kauden lopussa           1,30   1,22      6   1,36


KONSERNIN TASE                      3/05   3/04 muutos  12/04
                                    MEUR   MEUR      %   MEUR
VASTAAVAA

Aineelliset hyödykkeet             137,2  145,1     -5  133,1
Aineettomat hyödykkeet              41,8   38,8      8   34,7
Biologiset hyödykkeet               31,0   28,9      7   30,4
Osuudet osakkuusyhtiöissä          238,3  187,6     27  219,1
Muut sijoitukset                     5,6   24,5    -77    4,4
Laskennalliset verosaamiset         46,7   44,6      5   47,3
PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ             500,6  469,4      7  469,0

Vaihto-omaisuus                    124,3  113,3     10  109,7
Rahoitusomaisuus                   138,2  119,1     16  104,8
LYHYTAIKAISET YHTEENSÄ             262,4  232,4     13  214,5

Lopetettujen toimintojen varat             33,5
VASTAAVAA YHTEENSÄ                 763,0  735,2      4  683,5

VASTATTAVAA

Oma pääoma                         354,8  350,3      1  335,7

P-aik.koroll.vieras pääoma         157,8  144,6      9  146,5
Laskennalliset verovelat            20,6   17,8     16   20,2
Muut p-aik.korottomat velat         19,3   19,9     -3   20,0
PITKÄAIKAISET YHTEENSÄ             197,8  182,3      9  186,7

L-aik.koroll.vieras pääoma          88,6   97,3     -9   71,1
L-aik.koroton velka                121,8  100,8     21   90,0
LYHYTAIKAISET YHTEENSÄ             210,4  198,1      6  161,1

Lopetettujen toimintojen velat              4,6
VASTATTAVAA YHTEENSÄ               763,0  735,2      4  683,5


TUNNUSLUVUT                         3/05   3/04 muutos  12/04
                                                     %
Oma pääoma/osake, euro              4,59   4,53      1   4,34
Omavaraisuusaste                    46 %   48 %          49 %
Nettovelkaantumisaste               68 %   70 %          60 %
Oma pääoma, meur                   354,8  350,3      1  335,7
Korolliset nettovelat, meur        240,0  246,6     -3  202,0
Henkilöstö keskimäärin              3539   3652     -3   3567


OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET                     Yli-                       Kert.
                                  Osake-kurssi-   Omat   Muut Muunto voitto   Yht-
                                  pääoma rahast osakk. rahast   erot  varat  eensä
                                    MEUR   MEUR   MEUR   MEUR   MEUR   MEUR   MEUR
01.01.2004                          55,4   21,3   -0,6    0,0    0,0  278,6  354,6
Muuntoeron muutos                                                0,8           0,8
Osingonjako                                                           -16,8  -16,8
Omat osakkeet, muutos                             -0,3                        -0,3
Muut muutokset                                                  -0,6          -0,6
Tilikauden voitto                                                      12,5   12,5
31.03.2004                          55,4   21,3   -0,9    0,0    0,3  274,3  350,3

31.12.2004                          77,5    0,0   -0,9    0,0  -10,4  269,5  335,7
IAS39 vaikutukset
   Fiskars konserni                                      -0,3           0,4    0,1
   Osakkuusyhtiö Wärtsilä                                37,8                 37,8
01.01.2005                          77,5    0,0   -0,9   37,5  -10,4  270,0  373,7
Muuntoeron muutos                                                1,1           1,1
Velaksi kirjattu osingonjako                                          -22,8  -22,8
Käyvän arvon rahaston muutos                              0,1                  0,1
Osakkuusyhtiön muut muutokset                                          -7,7   -7,7
Tilikauden voitto                                                      10,4   10,4
31.03.2005                          77,5    0,0   -0,9   37,6   -9,3  249,9  354,8


KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMA         1-3    1-3   1-12
                                    2005   2004   2004
                                    MEUR   MEUR   MEUR
Liiketoiminnasta                   -17,4    5,7   76,4
Investoinneista                    -11,6   -6,2    0,1
Rahoitustoiminnoista                19,9   -1,2  -78,0
Kurssimuutos                        -0,1    0,5    0,2
LIKVIDIEN VAROJEN MUUTOS            -9,2   -1,3   -1,3
Likvidit varat kauden alussa        15,6   16,8   16,8
LIKVIDIT VARAT KAUDEN LOPUSSA        6,4   15,5   15,5


SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT            1-3    1-3 muutos   1-12
LIIKEVAIHTO                         2005   2004      %   2004
                                    MEUR   MEUR          MEUR
Fiskars Brands                     121,1  130,8     -7  528,0
Inhan Tehtaat                        8,6    7,6     12   29,2
Kiinteistöliiketoiminta              2,8    2,7      4   11,7
Sisäinen liiketoiminta              -0,7   -0,5     40   -2,6
KONSERNI YHTEENSÄ                  131,8  140,6     -6  566,3

Vienti Suomesta                     18,9   17,8      6   56,2


SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT            1-3    1-3          1-12
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN         2005   2004          2004
                                    MEUR   MEUR          MEUR
Fiskars Brands                       8,5   12,3          48,5
Inhan Tehtaat                        1,0    1,0           3,6
Kiinteistöliiketoiminta              0,7    0,7           5,2
Sisäinen liiketoiminta ja muut      -1,2   -1,1          -5,2
LIIKEVOITTO YHTEENSÄ                 8,9   12,8          52,1
Osuus osakkuusyht.tuloks.Wärtsilä    6,2    3,9          26,7
Rahoituskulut netto                 -2,1   -1,9          -3,8
KONSERNIN TULOS RAHOITUSERIEN
JÄLKEEN                             13,0   14,8          75,0


SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT            1-3    1-3 muutos   1-12
POISTOT                             2005   2004      %   2004
                                    MEUR   MEUR          MEUR
Fiskars Brands                       5,1    5,4     -5   22,7
Inhan Tehtaat                        0,2    0,2      9    0,8
Kiinteistöliiketoiminta              0,3    0,3      9    1,3
Sisäinen liiketoiminta ja muut       0,1    0,1      1    0,4
KONSERNI YHTEENSÄ                    5,7    5,9     -4   25,1


SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT            1-3    1-3 muutos   1-12
INVESTOINNIT                        2005   2004      %   2004
                                    MEUR   MEUR          MEUR
Fiskars Brands                      10,4    3,3    210   15,8
Inhan Tehtaat                        0,7    0,4     90    1,3
Kiinteistöliiketoiminta              0,8    0,6     41    1,9
Osakkuusyhtiö Wärtsilä                                   22,2
Muut                                 0,3    0,4    -10    0,6
KONSERNI YHTEENSÄ                   12,3    4,7    162   41,8

Fiskarsin toimialoilla vaaditaan lyhyitä toimitusaikoja, eivätkä
tilauskanta ja sen muutokset vaikuta oleellisesti toimintaan.


KONSERNIN VASTUUSITOUMUKSET         3/05   3/04  12/04
                                    MEUR   MEUR   MEUR
OMIEN SITOUMUSTEN VAKUUDEKSI
Kiinteistökiinnitykset                 0      0      0
Pantit                                 1      0      1
Vekselivastuut                         0      1      0
Leasing- ja vuokravastuut             29     41     33
Muut vastuut                           0      6      4
VASTUUSITOUMUKSET YHTEENSÄ            30     48     38

JOHDANNAISTEN NIMELLISARVOT

Valuuttatermiinit                    138     81    114
Koronvaihtosopimukset                 23     87     22
Korkotermiinit ja -futuurit           31     36     29

Myös suljetut sopimukset sisältyvät nimellisarvoihin.


TULOKSEN TÄSMÄYTYSLASKELMA                  1-3   1-12
                                           2004   2004
                                          MEUR   MEUR
TILIKAUDEN TULOS FAS:N MUKAAN              11,1   44,9
Biologisten varojen muutos                  0,1    2,0
Myynnin jaksotuksen muutos                 -0,2   -0,2
Vaihto-omaisuuden arvostus                 -0,3   -0,1
Työsuhde-etuudet                           -0,1    3,1
Tuotekehitysmenot                           0,0    0,1
Konserniliikearvon
poistot ja arvonalenn.                      1,0    2,5
Rahoitusleasingsopimukset                   0,1   -0,5
Laskennalliset verot
ja kauden verot                             0,1   -2,8
Osakkuusyhtiö Wärtsilä                      0,6    5,8
Muut muutokset                              0,0   -0,2
KAUDEN TULOS IFRS:N MUKAAN                 12,5   54,6


OMAN PÄÄOMAN                       1.1.  31.3. 31.12.
TÄSMÄYTYSLASKELMA                   2004   2004   2004
                                   MEUR   MEUR   MEUR
OMA PÄÄOMA FAS- TILINP.            348,3  343,8  318,8
Biologiset varat                    28,7   28,9   30,4
Arvonkorotusten peruutus            -9,8   -9,8   -9,8
Maa-alueiden uudelleen
arvostus                             1,1    1,0    0,9
Myynnin jaksotus                    -0,8   -0,9   -0,8
Vaihto-omaisuuden arvostus          -2,6   -3,4   -2,4
Työsuhde-etuudet                    -9,7  -10,0   -6,6
Tuotekehitysmenot                    2,5    2,5    2,5
Konserniliikearvon
poistot ja arvonalenn.               0,0    1,0    3,5
Rahoitusleasingsopimukset            0,0   -0,1   -0,4
Laskennalliset verot                -2,9   -3,9   -6,0
Osakkuusyhtiö Wärtsilä               0,0    1,2    5,3
Muut muutokset                       0,0    0,1    0,3
OIKAISUT YHTEENSÄ                    6,3    6,5   16,9
OMA PÄÄOMA IFRS-TILINP.            354,6  350,3  335,7





LIITE 2

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Liiketoiminnan kuvaus

Fiskars Oyj Abp on pörssinoteerattu suomalainen yhtiö, jonka
kotipaikka on Pohja. Fiskars-konserniin kuuluu useita erilaisia
liiketoimintoja, joista suurin on kuluttajatuotteita valmistava ja
markkinoiva, kansainvälisesti toimiva Fiskars Brands. Muita
toimintoja ovat alumiiniveneiden valmistus ja markkinointi,
kiinteistöliiketoiminta ja strateginen osakkuusyhtiöomistus
Wärtsilä Oyj Abp:ssa.

Laadintaperiaatteet

Fiskars-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti. Konserni siirtyi IFRS:n mukaiseen
taloudelliseen raportointiin 1.1.2005. Aiemmin tilinpäätökset
laadittiin suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Siirtymään
on sovellettu IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto
-standardia. Vuoden 2004 vertailulukuihin ja 1.1.2004 avaavaan
taseeseen on tehty IFRS-käytännön edellyttämät oikaisut.
Oikaisujen vaikutukset on esitetty liitetiedoissa.

Tilinpäätös on laadittu euroina. Tilinpäätöksiin sisältyvät erät
perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa
laadintaperiaatteissa ole muuta ilmoitettu. Tilinpäätös esitetään
miljoonina euroina yhdellä desimaalilla.

Arvioiden käyttö
Laatiessaan tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön
mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia,
jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen.
Nämä arviot ja olettamukset perustuvat historialliseen kokemukseen
ja muihin perusteltavissa oleviin olettamuksiin, joiden uskotaan
olevan järkeviä tilinpäätöshetkellä vallitsevissa olosuhteissa ja
jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen sisältyvien erien
arvioinneissa. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä
arvioista. Arviot liittyvät lähinnä epäkurantin vaihto-omaisuuden
määrään, uudelleenjärjestelysuunnitelmiin, omaisuuden
arvostukseen, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten
verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa
tuloa vastaan.


Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet


Konsernitilinpäätös sisältää kaikki Fiskars Oyj Abp:n konsernin
emoyhtiönä  suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt (yli 50
% äänimäärästä) tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta.
Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät
konsernitilinpäätökseen hankinta- tai perustamishetkestä
omistusajan päättymispäivään.

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin (äänivalta 20 %- 50 % ja joissa
Fiskarsilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa)
otetaan mukaan konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän
mukaisesti. Fiskarsin omistus Wärtsilässä on huomioitu IFRS 1
-standardin salliman helpotuksen mukaisesti siirtymispäivän IFRS:n
mukaisten osakkuusyhtiön tasearvojen mukaisesti.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat
sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet eliminoidaan
konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen
hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintahetken yksilöitävissä
olevat varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoonsa,
hankintahinnan ja hankintahetken nettovarallisuuden välinen erotus
on liikearvoa. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti
IFRS-siirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu
IFRS:n periaatteiden mukaisiksi, vaan liikearvot on jätetty
taseessa suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisin jäännösarvoin,
silloin kun arviot niistä kerrytettävissä olevista rahamääristä
eivät ole johtaneet arvonalentumiskirjauksiin 31.12.2003. IFRS-
käytännön mukaan liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä
oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan
vuosittaisin arvonalennustestauksin.


Ulkomaiset tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat
on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet
tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot kirjataan konsernin omaan
pääomaan. IFRS-siirtymän jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään
erillisenä eränä omassa pääomassa. Ennen siirtymää syntyneet
muuntoerot on siirretty IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen
mukaisesti voittovaroihin.  Kurssiero, joka johtuu
tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien
muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin kirjataan omaan pääomaan
omana eränä.

Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän kurssiin. Taseen monetaariset varat ja velat on
arvostettu tilinpäätöspäivän valuuttakursseilla. Muuntamisesta
syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoitussaamisiin
ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelmassa
rahoituserissä.

Johdannaiset
Johdannaiset arvostetaan aluksi taseessa hankintahintaansa ja
sittemmin kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konsernilla ei
ole johdannaisia joihin sovellettaisiin IAS 39:n mukaista
suojauslaskentaa, joten muutokset johdannaisten käyvissä arvoissa
kirjataan  välittömästi tuloslaskelmaan.
Koronvaihtosopimusten, korkofutuurien ja korkotermiinien käypä
arvo lasketaan diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat
kassavirrat. Valuuttatermiinien käyvät arvot on laskettu käyttäen
tilinpäätöspäivän markkinahintoja.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset
verot, myönnetyt alennukset ja kurssierot. Myynti tuloutetaan, kun
kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat
siirtyneet ostajalle eli kun tuote on toimitusehtojen mukaisesti
toimitettu asiakkaalle.  Konsernilla ei ole sellaisia
pitkäaikaisia toimituksia, joita tuloutettaisiin
valmistusasteeseen perustuen.
Puuston nettokasvusta ja käyvän arvon muutoksista aiheutuvat
biologisten varojen arvonmuutokset kirjataan liikevaihtoon. Metsän
myynnistä saatava kassavirta pienentää biologisten varojen
tasearvoa ja puuston nettokasvua.

Tutkimus-  ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi,
jolloin ne syntyvät lukuun ottamatta merkittäviä
tuotekehityshankkeita, joiden voidaan luotettavasti odottaa
tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa IAS 38
aktivointiedellytysten täyttyessä.  Aktivoidut tuotekehitysmenot
kirjataan  taseeseen aineettomiin oikeuksiin.

Eläkejärjestelmät
Konserniyhtiöillä on eri puolilla maailmaa useita
eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja
käytäntöihin ja ne luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi
järjestelyiksi. Pääosa konserniyhtiöiden eläkejärjestelyistä on
luokiteltu maksupohjaisiksi ja niiden maksut kirjataan kuluksi sen
tilikauden tuloslaskelmassa, jonka aikana maksuvelvollisuus on
syntynyt.
Joissakin maissa on myös käytössä etuuspohjaisia järjestelyjä.
Niiden kustannukset  lasketaan ja kirjataan järjestelyn ehtojen
mukaisesti ja aktuaarilaskelmiin perustuen. Eläkevastuut
perustuvat ennustettujen eläkemaksujen nykyarvoon vähennettynä
eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä
arvolla. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on
kirjattu IFRS 1 standardin salliman helpotuksen mukaisesti
avaavaan taseeseen. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
kirjataan täysimääräisinä tulokseen ja taseeseen.

Aineellinen käyttöomaisuus
Käyttöomaisuus arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon
kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla
arvonalennuksilla vähennettynä. Maa-alueisiin suomalaisen
kirjanpitokäytännön mukaisesti tehdyt arvonkorotukset 9,8 milj.
euroa on peruttu IFRS:n mukaisiin laadintaperiaatteisiin
siirryttäessä. IFRS 1 standardin siirtymäsäännösten sallimaa tapaa
sovellettaessa on maa-alueet arvostettu uudelleen, jolloin
metsäalueiden maa-alueen arvoksi on kirjattu vain maapohjan arvo
ja kaavoitetulle tonttimaalle on kohdistettu osin aiemmin tehtyjä
käypiin arvoihin perustuneita arvonkorotuksia. Nämä arvot ovat
jatkossa maa-alueiden IFRS:n mukaisia oletushankintamenoja.
Hankittujen tytäryhtiöiden käyttöomaisuus arvostetaan
hankintahetken käypään arvoonsa. Suunnitelman mukaisten poistojen
perusteena ovat seuraavat ohjeelliset käyttöomaisuuden pitoajat:
rakennukset              20-40 vuotta
koneet ja kalusto             3-10 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Vuokrasopimukset
IAS 17 standardin periaatteiden mukaiset vuokrasopimukset, joissa
kaikki oleelliset vuokrakohteen omistukseen liittyvät riski ja
hyödyt siirtyvät konsernille, käsitellään
rahoitusleasingsopimuksina. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut
omaisuuserät kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon
kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettynä  ja
sopimukseen liittyvä velka korollisiin velkoihin.
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat käsitellään
vuokrakuluina.

Sijoituskiinteistöt
Kiinteistöt, joita ei käytetä osaksikaan konsernin omassa
toiminnassa, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Osa maa-
alueisiin aiemmin suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaisesti
tehdyistä arvonkorotuksista kohdistui sijoituskiinteistöiksi
luokiteltaviin omaisuuseriin. IFRS 1:n siirtymäsäännösten sallimaa
tapaa sovellettaessa on maa-alueita arvostettu uudelleen ja
kaavoitetuille tonteille on kohdistettu osin aiemmin tehtyjä
käypiin arvoihin perustuneita arvonkorotuksia. Nämä arvot ovat
jatkossa maa-alueiden IFRS:n mukaisia oletushankintamenoja.
Kiinteistöt sisältyvät taseeseen kertyneillä suunnitelman
mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn
hankintamenoonsa. Sijoituskiinteistöihin kuuluvista rakennuksista
tehdään suunnitelman mukaiset poistot ohjeellisesti 20-40 vuoden
kuluessa. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot esitetään taseen
liitetiedoissa. Fiskarsin Ruukin alue on todettu ainutkertaiseksi
eikä sille näin ollen ole löydettävissä vertailukelpoista
markkinahintaa.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Yrityksestä maksetun hinnan ja sen hankintapäivän
nettovarallisuuden käyvän arvon välinen erotus kirjataan
liikearvoksi. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville
yksiköille ja siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan
vuosittain sen kirjanpitoarvoon mahdollisen arvonalentumisen
määrittelemiseksi. Osakkuusyhtiöiden osalta liikearvo
sisällytetään osakkuusyritysosuuden arvoon.
Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. patenteista,
aktivoiduista tuotekehityshankkeista, ohjelmistoista ja
liiketoimintahankintojen yhteydessä omistukseen tulleista muista
pitkävaikutteisista aineettomista omaisuuseristä.
Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden tunnetun
tai arvioidun taloudellisen pitoajan kuluessa pääasiallisesti
seuraavin poistoajoin:

     Kehitysmenot        3-6 vuotta
     ATK-ohjelmistot          3-6 vuotta
     Muut           3-10 vuotta

Aineettomista   hyödykkeistä,  joille   ei   ole   määriteltävissä
pitoaikaa,   ei   tehdä  poistoja,  vaan  niiden  arvo   testataan
vuosittain arvonalentumistestein

Arvopaperit ja muut sijoitukset
Fiskars Oyj Abp:n julkisesti noteerattuihin arvopapereihin tekemät
sijoitukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelman rahoituseriin ja tulos huomioidaan laskennallisen
verovelan muutoksen laskennassa. Sijoitukset noteeraamattomiin
arvopapereihin kirjataan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon tai
sitä alempaan todennäköiseen arvoon, koska niiden käypiä arvoja ei
ole luotettavasti saatavissa.

Biologiset hyödykkeet
Fiskarsin biologiset hyödykkeet koostuvat  Suomessa olevasta
puuvarannosta. Omaisuus on arvostettu käypään arvoonsa
arvioiduilla myyntikustannuksilla vähennettynä. Arvostus perustuu
tilinpäätöshetkellä vallinneeseen kantohintatasoon,
metsänhoitosuunnitelmiin sisältyviin lajikohtaisiin määrä- ja
laatutietoihin ja toteutuneisiin myyntikustannuksiin. Kasvun ja
hakkuiden sekä hintojen ja kustannusten aiheuttamat muutokset
puuston käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelman liikevoittoon.

Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenoon tai sitä
alempaan nettorealisointiarvoon. Tuotteiden hankintamenoon
sisällytetään välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten
lisäksi osuus valmistuksen yleiskustannuksista. Arvostuksessa
noudatetaan FIFO-periaatetta..

Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myynti- ja muut saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti.
Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten
erien riskiin ja ne kirjataan enintään todennäköiseen arvoonsa.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Myytyjen ja myytäväksi tai lopetettavaksi päätettyjen merkittävien
liiketoimintojen varat ja velat esitetään taseessa omana eränään.
Näiden toimintojen liiketoiminnallinen nettotulos ja niiden
myynnistä tai lopettamisesta syntynyt nettotulos esitetään omana
eränään tuloslaskelmassa erikseen jatkuvan toiminnan tuloksesta.
Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät tai
luovutettavien erien ryhmät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä
alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään
arvoon.


Arvonalentumiset
Konsernin liiketoiminta on jaettu segmenttejä pienempiin
rahavirtoja tuottaviin yksiköihin. Näihin yksiköihin liittyvien
omaisuuserien arvoja tarkastellaan säännöllisesti. Mahdollisen
omaisuuden arvonalennustarpeen määrittämiseksi yksikön sitoman
pääoman määrää verrataan siitä saatavissa olevan diskontatun
tulevan kassavirran arvioituun määrään tai sitä mahdollisesti
suurempaan arvioituun nettoluovutushintaan. Omaisuuserästä
kirjataan arvonalennus kun sen tasearvo ylittää kerrytettävissä
olevan rahamäärän. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä
muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä
arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä
kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä
arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan
korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserällä olisi
määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei
aikaisempina vuosina olisi kirjattu arvonalennusta. Liikearvosta
kirjattua arvonalennusta ei palauteta.

Varaukset
Varauksina on taseessa esitetty sellaisia todennäköisiä vastaisia
velvoitteita, joihin on sitouduttu siten, että myös velvoitteen
vastapuoli on sitoumuksesta tietoinen ja  velan määrä on
luotettavasti arvioitavissa. Näihin kuuluvat mm.
uudelleenjärjestelykustannukset. Uudelleenjärjestelyvaraus
kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen
suunnitelma on laadittu ja annettu riittävä peruste odottaa että
uudelleenjärjestely toteutetaan.

Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu konserniyhtiöiden
tilikauden tuloksista paikallisten verosäännösten perusteella
lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä
laskennalliset verot.
Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja
kirjanpidon  arvojen väliaikaisille eroille käyttäen
tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa.
Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja
laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn
suuruisena.

Osingot
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole kirjattu
tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen
tekemän päätöksen perusteella.


Rahavarat
Taseen rahat ja pankkisaamiset -erään sisältyvät käteisvarat.
Rahavarat koostuvat likvideistä myytävissä olevista sijoituksista,
joiden juoksuaika on kolme kuukautta tai vähemmän. Luotollisten
tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.


Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka
aikana ne ovat syntyneet.